Sanasto

Alkuinfo opintojen alussa järjestetään useasta opintokokonaisuudesta alkuinfo, jossa käsitellään oppiaineen opintoihin ja avoimen yliopiston opiskelukäytäntöihin liittyviä asioita. Kaikkien opiskelijoiden, myös aikaisemmin avoimessa yliopistossa opiskelleitten, on hyvä olla paikalla alkuinfossa.

Arviointi suoritetaan opintojaksoittain ja opintokokonaisuuden lopuksi annetaan yleisarvosana tiedekunnan määrittelyiden mukaisesti. Opintojaksot ja kokonaisuudet arvostellaan arvosanoin 1,2,3,4,5 (kokonaisluvut) tai hyväksytty.

Demonstraatio on pienryhmäopetusta, jossa opiskelijat suorittavat yksin tai ryhmässä erilaisia tehtäviä. Tarkoituksena on luennoista ja kirjallisuudesta omaksutun tiedon soveltaminen.

Etäopetus on opetusta, jossa opiskelijat ja opettaja tai luennoitsija ovat fyysisesti eri paikoissa. Opiskelu mahdollistuu hyödyntämällä erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, kuten esimerkiksi videonevottelua, puhelinneuvottelua, ja tietoverkkopohjaisia oppimisympäristöjä. Etäopetuksessa opiskelijalla on laajemmat mahdollisuudet opiskella ajasta ja paikasta riippumatta.

Integroitu opetus on avoimen yliopiston järjestämää ilta-aikaan tapahtuvaa opiskelua, jossa ovat mukana myös yliopiston perusopiskelijat.

Itsenäinen työskentely voi opintojakson luonteesta riippuen olla mm. kirjallisuuden lukemista, harjoitusten tekemistä, opintopäiväkirjan laatimista tai esseiden kirjoittamista. Kaikkiin opintojaksoihin sisältyy itsenäistä työskentelyä, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Itsenäiseen työskentelyyn tarvittavan ajan voi arvioida vähentämällä opetustunnit opintopistettä kohden varatusta kokonaistuntimäärästä. Kokonaistuntimäärän voi laskea kurssista saatavien opintopisteiden pohjalta.

Hops eli henkilökohtainen opintosuunnitelma tarkoittaa opintojen etenemiselle on tehtyä aikataulua, joka sopii opiskelijan omaan elämäntilanteeseen. Hopsin tekeminen ja sen päivittäminen auttaa hahmottamaan konkreettisesti opiskeluun menevää aikaa.

Kaksiportainen tutkinto tarkoittaa tutkinnon koostumista alemmasta (kandidaatin) ja ylemmästä (maisterin) tutkinnosta. Katso tarkemmin kohta 3.3.

Kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 op), joka on mitoitukseltaan mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa.

Kirjatentti järjestetään kirjallisuuden ja siihen liittyvän muun aineiston perusteella kirjallisena. Tentittävä kirjallisuus löytyy opintovaatimuksista. Kirjatentteihin ilmoittaudutaan 10 päivää ennen tenttiajankohtaa.

Korvaavuus Jos opiskelija haluaa suorittaa jossain toisessa yliopistossa tai muussa vastaavassa oppilaitoksessa kesken jääneen opintokokonaisuuden loppuun avoimessa yliopistossa, hän voi anoa maksullista korvaavuutta muualla suoritetuille kursseille. Jotta korvaavuus myönnetään, opintojen on vastattava laajuudeltaan ja sisällöltään niitä avoimen yliopiston kursseja/opintojaksoja, joita anotaan korvattavaksi. Tietyn suorituksen voi hyödyntää pääsääntöisesti vain kerran.

Luentotentti (kuulustelu) järjestetään luentojen ja siihen liittyvän muun aineiston perusteella useimmiten kirjallisena, mutta myös muut suoritustavat ovat yleistyneet. Luentotentteihin ei tarvitse ilmoittautua.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Avoimessa yliopistossa lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen; syyslukukausi 1.8. - 31.12. kevätlukukausi 1.1. - 31.5. ja kesälukukausi, 1.6. - 31.7.

Lähiopetus on opetusmuoto, jossa opettaja tai luennoitsija on konkreettisesti paikalla. Lähiopetuksessa opinnot koostuvat pääasiassa luento-opetuksesta, harjoituksista ja seminaareista. Lähiopetukseen voi liittyä myös pienryhmätapaamisia sekä tietoverkon käyttöä ja hyödyntämistä (esimerkiksi sähköposti tai tiedonhaku verkosta)

Maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 op), jonka suorittamiseen menee pääsääntöisesti kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen kaksi vuotta.

Monimuoto-opetus (momu) on opetuksen muoto, johon saattaa sisältyä lähiopetusta, etäopetusta (esim. puhelinopetus, video-opetus ja verkko-opinnot) ja itsenäistä työskentelyä. Usein opiskelua ja oppimista tuetaan tuutoroinnilla.

Opinto-oikeus avoimen yliopiston opiskelijalla on niihin opintokokonaisuuksiin tai -jaksoihin, joihin hän on ilmoittautunut ja tullut hyväksytyksi ja joista hän voi saada opintosuoritusmerkinnän. Opinto-oikeus päättyy sen lukukauden lopulla, jolloin aikataulullisesti viimeinen opintojakson on suoritettavissa. Opinto-oikeuden kesto määritellään oppiainekohtaisesti ja se on nähtävillä aikataulusta.

Opintokokonaisuus koostuu useammasta opintojaksosta, jotka on yleensä ryhmitelty jonkin tieteenalan, aihepiirin tai ongelma-alueen perusteella. Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen laajuudet ilmoitetaan 1.8.2005 alkaen opintopisteinä ja siirtymäkauden ajan (vaihtelee tiedekunnittain kolmesta viiteen vuoteen) myös opintoviikkoina (esim. kasvatustieteen perusopinnot 25 op /15 ov). Opintokokonaisuudet ja/tai -jaksot ovat joko yleisiä kieli- ja viestintäopintoja (Y), perusopintoja (P), aineopintoja (A) tai syventäviä opintoja (S). Aineopintoihin siirryttäessä perusopintojen on oltava suoritettuna (lukuun ottamatta joitain poikkeuksia).

Opintojakso on opintojen suorittamisen perusyksikkö. Se sisältää tietyn määrän opetusta ja omatoimista työskentelyä esim. kirjallisuuteen perehtymistä tai harjoitustöiden tekemistä. Tyypillinen opintojakso koostuu luentosarjasta, siihen liittyvästä oheiskirjallisuudesta sekä tentistä. Opintojakson laajuus vaihtelee yleensä yhden ja kymmenen opintopisteen välillä (esim. Y41055 Kasvatustieteen peruskurssi 4 op / 3 ov). Opintojaksoon viitataan usein myös termillä kurssi, joka kuitenkin voi tarkoittaa vain osaa yhdestä opintojaksosta.

Opintomateriaali voi koostua luentomonisteista, digitaalisesta materiaalista (esim. cd-rom) tai tarvikkeista. Pääsääntöisesti oppimateriaalista peritään erikseen omakustannushinta. Kaikki opintomateriaali on suojattu tekijänoikeuslailla.

Opintopiste (op) otettiin käyttöön suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä 1.8.2005. Siirtymisellä opintopistejärjestelmään ECTS (=European Credit Transfer System) pyritään helpottamaan tutkintojen vertailua ja opiskelijoiden siirtymistä Euroopassa. Laskennallisesti opintovuosi tarkoittaa 60 opintopistettä = 1600 tuntia vastaavaa työmäärää. Yhden opintopisteen suorittamiseksi kuluu työaikaa noin 27 tuntia. Siihen sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun opetuksen ohella omatoiminen, itsenäinen työskentely. Käytännössä yhden opintopisteen laajuinen opintosuoritus voi vaatia eri opiskelijoilta hyvinkin eri suuruisia työpanoksia.

Opintovaatimukset koostuvat jaksojen tai kokonaisuuksien kuvauksista, sisällöistä, tavoitteista, kirjallisuudesta sekä toteuttamismuodoista. Ne vahvistetaan tiedekunnissa vuosittain ja ne tulevat voimaan elokuun alusta lähtien. Opintovaatimukset tulee varmistaa aina, kun opinnoissa on ollut taukoa.

Opintoviikkoa (ov) käytetään opintojen laajuuden mittarina opintopisteen rinnalla siirtymäkauden (tiedekunnasta riippuen kolmesta viiteen vuoteen) ajan. Opintopisteiden käyttöönoton yhteydessä kaikki opinnot ovat mitoitettu uudelleen. Tästä johtuen samalla kurssilla voi olla eri opintoviikkomäärä riippuen suorittamisajankohdasta.

Oppimistehtävät / harjoitustyöt (etätehtävät) ovat tehtäviä, jotka opiskelija tekee opettajan ohjeiden mukaan itsenäisesti tai ryhmässä. Työt toimitetaan sovitun aikataulun mukaisesti opettajalle arviointia ja palautetta varten. Työskentelytapa on tyypillinen mm. monimuoto-opetuksessa. Oppimistehtäviä ovat mm. essee, referaatti, raportti ja luentopäiväkirja. Essee on pohdiskeleva kirjallinen tuotos, jonka opiskelija tekee itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaan. Raportti on kirjallinen kuvaileva ja kertova teksti tietystä aiheesta. Luentopäiväkirja tai myös nk. oppimispäiväkirja on kommentoiva kirjoitus. Sen tarkoituksena on kyseenalaistaa, pohtia ja tarkastella kriittisellä otteella luentojen tai jonkin tekstin sisältöä.

Plagiointi on toisten tekeminen töiden kopioimista tietoverkoista tai muista lähteistä. Plagiointi on vakavin rikkomus, mihin korkeakoulumaailmassa voi syyllistyä. Tietolähteet tulee merkitä asianmukaisesti kaikkiin tuotoksiin.

Perusopetukseen integroitu opetus eli POIA on tiedekuntien järjestämää pääsääntöisesti päiväaikaan tapahtuvaa opiskelua, johon haetaan erillisen hakumenettelyn kautta. Hakuajat ilmoitetaan tiedekuntakohtaisesti. Oikeus suorittaa POIA-opintoja voidaan myöntää ensisijaisesti joko ammattipätevyyden lisäämiseksi tai jossakin muussa korkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa varten.

Portfolio on opiskelijan oma "kansiota", joka sisältää mm. opiskelutehtäviä, kirjoitelmia ja muita oppimisen yhteydessä tehtyjä dokumentteja. Portfoliokansio edustaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti opiskelijan osaamista ja jonka opiskelija on itse tehnyt tai valikoinut opintojensa aikana. Opiskelija voi sisällyttää portfolioonsa myös esimerkiksi opiskeluprosessin kuvauksen ja sen onnistumisen, osaamisen vahvoja ja heikkoja puolia, opiskelutaitojen kehittymistä sekä opiskelun jatkotavoitteita.

Seminaari on työskentelytapa, jossa harjaannutaan opettajan opastuksella tutkimustyöhön ja tieteelliseen keskusteluun. Yleensä seminaareissa tuotetaan yksin tai pareittain suullinen esitys jostain tietystä, ennalta sovitusta aihepiiristä. Seminaarityötä kirjoitettaessa harjoitellaan lähdekirjallisuuden etsimistä, sen käyttöä ja lähdemerkintätapoja, tieteellisen tekstin kirjoittamista sekä keskustelemista ja argumentointia.

Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) on yliopistojen verkostotoimintaa kehittävä projektiorganisaatio. SVY on yliopistojen yhteistoiminnan muoto, ei itsenäinen yliopisto. Keskeisin toiminta tapahtuu yliopistoissa ja niiden yhteisissä verkostohankkeissa -alueellisesti ja valtakunnallisesti. Suomen virtuaaliyliopiston www-sivut löytyvät osoitteesta: www.virtuaaliyliopisto.fi

SUVI on Suomen avoimien yliopistojen verkkopalvelu, johon on koottu kaikkien Suomen avointen yliopistojen opetustarjonta. Suvista saa myös opintoneuvontaa avoimen yliopiston opintoja varten. Suvi löytyy osoitteesta: www.avoinyliopisto.fi

Tentit ovat avoimessa yliopistossa joko luento-, kirja- tai rästitenttejä. Luentotentti (kuulustelu) järjestetään luentojen ja siihen liittyvän muun aineiston perusteella useimmiten kirjallisena, mutta myös muut suoritustavat ovat yleistyneet. Luentotentteihin ei tarvitse ilmoittautua. Kirjatentti järjestetään kirjallisuuden ja siihen liittyvän muun aineiston pohjalta. Tentittävä kirjallisuus löytyy opintovaatimuksista. Kirjatentteihin ilmoittaudutaan 10 päivää ennen tenttiajankohtaa. Rästitentti tarkoittaa avoimen yliopiston ylimääräistä tenttipäivää, joka järjestetään sekä syys- että kevätlukukaudella yhden kerran. Rästitentti on maksullinen ja siihen on ilmoittauduttava kirjallisesti 10 päivää ennen tenttiä.

Tiedekunta on tieteenalojen mukaan muodostettu yliopiston hallinnollinen yksikkö (esim. Luonnontieteellinen tdk), jonka alaisuudessa ainelaitokset/yksiköt/oppiaineet (esim. Maantieteen laitos) toimivat. Ainelaitoksilla tutkitaan ja opetetaan yhtä tai korkeintaan muutamaa tieteenalaa/oppiainetta.

Todistus on opintokokonaisuudesta saatava kirjallinen todiste suoritetusta yliopistollisesta arvosanasta (perus-, aine- tai syventävät opinnot).

Tuutori on mm. monimuoto- tai verkko-opinnoissa opiskelijoiden ohjaaja. Hän ohjaa opintopiirityöskentelyä ja/tai toimii oppimisen ja opiskelun tukena lähitilanteissa tai tietoverkoissa.

Verkko-opinnot ovat etäopetuksena toteutettavia opintoja, jotka toteutetaan www-oppimisympäristössä. Opiskelu tapahtuu Internetin kautta ja yleensä oppimista tuetaan tuutoroinnilla. Opintojen etuina ovat joustavuus, yksilöllisyys sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta.

Välikuulustelu on opintojakson osatentti, joka yksinään ei riitä opintojakson suorittamiseen. Joissakin oppiaineissa voi koko opintojakson suorittaa välikuulusteluilla.

Väylä on mahdollisuus siirtyä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen yliopisto-opintojen perusteella. Väylä ei kuitenkaan ole automaattinen tie yliopiston tutkinto-opiskelijaksi, vaan jokaisella tiedekunnalla on omat kriteerinsä ja kiintiönsä väylää käyttäville.

Yliopistokoulutus tähtää akateemiseen oppiarvoon ja on useimmilla aloilla hyvin soveltava. Yliopistokoulutus ei yleensä valmista tiettyyn ammattiin vaan antaa ensisijaisesti tieteelliset ja tutkimukselliset valmiudet erilaisiin tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelutehtäviin.